(kirja on loppuunmyyty, jos sitä ei ole tilauslomakkeessa)
Raija Pohjolainen
Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa. Kansanedustaja Maria Raunion elämä.
Kesällä 1889 taiteilija Akseli Gallén pyysi mallikseen 17-vuotiaan räätälin tyttären, Maria Saarisen. Syntyi maalaus, joka tunnetaan nimellä Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa (Serlachius-museo). Myöhemmin sukunimi muuttui avioliiton ja nimenmuutoksen myötä Raunioksi.
Maria Raunio tunnettiin yhteiskunnan vähäosaisten puolustajana, tarmokkaana työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen toimijana, agitaattorina. Ompelija Maria Raunio valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan yhtenä yhdeksästä sosialidemokraattisen puolueen naisedustajasta vuonna 1907.
Kolme vuotta myöhemmin, eduskuntatyön päätyttyä, Maria Raunio lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Siellä hänet kutsuttiin mantereen halki ulottuneen puhujamatkan jälkeen Toveritar-lehden toimittajaksi Oregonin Astoriaan.
Älykkään ja valppaan Marian kiihkeärytminen elämä päättyi Astoriassa syyskuussa 1911. Tässä dokumenttiromaanissa Marian oma ääni värittää ulkopuolisen tarkkailijan kerrontaa.
ISBN 978-952-5787-23-8
79 sivua, sidottu
Matti Lipponen
Rastböle
Maiseman historiaa Vuosaaressa
Rastböle
Maiseman historiaa Vuosaaressa on kertomus Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan Rastbölen eli Rastilan kartanon historiasta. Se on tutkimus keskiaikaisen kylän muodostumisesta Rassbölen ratsutilaksi ja säterikartanoksi 1600-luvulla sekä edelleen Rastbölen huvilamaiseksi kartanoksi 1800-luvulla. Teos seuraa Rastbölen maisemaa aina 1950-luvun alkuun asti, jolloin Helsingin kaupunki osti kartanon ja sen toiminta tilana päättyi.
Teos tuo esiin aivan uutta tietoa Rastbölen melko puutteellisesti tunnetun pitkän historian varrelta: tilan omistajien, vuokraajien ja asukkaiden dramaattisistakin vaiheista; rakennuksista, puistoista sekä alueen vanhasta nimistöstä. Kirja valottaa myös Ruotsin ajan ratsutilajärjestelmän sotilaallista puolta ratsusotilaineen ja rakuunatorppineen.
Rastbölen muuttumista vuosisadasta toiseen havainnoidaan lukuisten vanhojen karttojen ja valokuvien avulla. Pääosassa ovat silti Rastbölen maisemaan liittyvät ihmiset. Kun omistajista monet tuottavat rakennuksiin ja paikkaan omat merkkinsä, jää toisista asukkaista vain heikkoja jälkiä vanhoihin asiakirjoihin. Kuitenkin kaikkia ihmisiä yhdistävät osaltaan samat Rastbölen maat ja merenrannat. Nämä samat paikat ovat yhä edelleen myös nykyisten vuosaarelaisten maisemia.
Rastböle-kirjan on kirjoittanut helsinkiläinen filosofian maisteri ja tutkija Matti Lipponen, joka on julkaissut artikkeleita ja esitelmöinyt Vuosaaren historiasta.
Kirjoittaja: FM Matti Lipponen
ISBN 978-952-5787-05-4
Sivuja: 192
Kirja on loppuunmyyty
Jukka Hako, Senja Hako, Pia Lillbroända
Kartanomatka Vantaalla
Miten Katrinebergin kartanoon aikoinaan hankittu patsas on kulkeutunut Linnaisten kartanon pihalle? Miten marsalkka Mannerheim liittyy Vantaan kartanoiden historiaan? Miten esiteltävät kartanot on valittu? Kuka omistaa kartanot? Mikä itse asiassa on kartano?
Kysymyksiin vastaa Kartanomatka Vantaalla, joka on ensimmäinen tieto- ja kuvateos, johon perustiedot vantaalaisten kartanoiden historiasta on koottu yksiin kansiin. Kartanomatka kuljetaan lännestä itään: Linnainen, Hämeenkylä, Linna, Königstedt, Katrineberg, Backas, Rosendal, Nissbacka, Håkansböle ja Westerkulla. Kukin kartano esitellään omana kokonaisuutenaan.
Teoksessa paneudutaan erityisesti kartanoiden historiaan, ei niinkään nykypäivään. Kirja esittelee kartanoiden rakennusten historian, omistajat aina 1540-luvulta alkaen sekä kartanoissa maatalouden ohella harjoitetun muun elinkeinotoiminnan.
Kuvat ovat kaikki arkistokuvia, vanhimmat 1800-luvun lopulta. Teoksessa julkaistaan kaikki toimitustyön aikana löytyneet Signe Branderin kolmesta Vantaan kartanosta ottamat valokuvat.
Kartanomatka Vantaalla
Toim. Jukka Hako, Senja Hako ja Pia Lillbroända
2005, 160 s., sid.
ISBN 952-99446-1-6
Kirja on loppuunmyyty
Vantaan maisemissa 1956
Toimittaneet Jukka Hako ja Senja Hako
Vantaan maisemissa 1956 on kuvateos Vantaan historiasta. Kirjan kuvat ovat Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkistosta.
Vuosi 1956. Sen muistavat monet suomalaiset. Maassa alkoi yleislakko. Kekkonen valittiin presidentiksi. Suomalaisia lapsia oli enemmän kuin koskaan. Suurten ikäluokkien nuorimmaisetkin aloittivat kansakoulunsa.
Helsingin maalaiskunta, Vantaan edeltäjä, kasvoi sotien jälkeisinä vuosina nopeasti. Moni perhe oli siirtoväkeä ja pääkaupunkiseutu imi väestöä muualta maasta.
Kotiseutuoppia suurille ikäluokille
Uusi kotiseutu oli tuntematon useille opettajille ja oppilaille. Kansakoulujen kotiseututiedon opetusta varten valmistui lähes 200 valokuvan diasarja kunnan historiasta, luonnosta sekä elinkeinoelämästä. Kuvat ottivat opettajat Viljo Holopainen ja Lauri Leppänen valtaosin kesällä 1956. Suurin osa on värikuvia, mikä 50 vuotta sitten oli harvinaista.
Kuva-aineisto on tallella Vantaan kaupunginmuseossa. Toimittajat ovat koonneet kuvista matkareitin vantaalaiseen maisemaan vuonna 1956. Moni paikka on edelleen tuttu, mutta usea näkymä on tyystin muuttunut rakentamisen myötä.
Kukin kuva on paikallistettu niin tarkoin kuin mahdollista. Kuvia täydentää katsaus Helsingin maalaiskuntaan ja sen elämään vuonna 1956.
Matkareitti Vantaan maisemissa 1956 on jaoteltu kuuteen eri osioon: rakennuskulttuurin historiaa, maisemia ja maamerkkejä, julkiset palvelut kehittyvät, maatalous, teillä ja ilmassa, taajamat valtaavat alaa.
Kirjassa on sivuja 80, se on nelivärinen ja kovakantinen. Saatavana kirjan toista painosta.
Vantaan maisemissa 1956
2004, 80 s., sid.
ISBN 952-99446-0-8
Kirja on loppuunmyyty
Kristina Eskola
Lapsuuteni Seutula
Kristina Eskola on syntyperäinen vantaalainen, joka on asunut koko ikänsä Seutulassa ja koonnut muistojaan kotikylästään kirjaan Lapsuuteni Seutula.
Kannen kuva: Kristina rattaissa puolitoistavuotiaana Königstedtin kosken rannassa Vantaanjoen partaalla.
Kirjassaan Eskola kertoo Seutulasta ja sen lähiympäristöstä sellaisena kun hän sen muistaa lapsuudestaan ja varhaisnuoruudestaan. Ja hyvin Eskola muistaa, sillä kirjassaan hän kuljettaa lukijaa kotitaloltaan eri ilmansuuntiin tuntien jokaisen talon kaikki asukkaat. Vantaanjokea Eskola kuvaa lämmöllä, sillä joki on aina ollut hänelle tärkeä osa lapsuuden maisemaa, iloineen ja suruineen.
Ennen vanhaan omalta kylältä ei hevin muutettu kauemmas. Niinpä aviosiippakin löytyi usein lähitalosta tai naapurikylästä. Sen vuoksi monet vanhat seutulalaiset ovatkin läheistä sukua toisilleen.
Lapsuuteni Seutula on kaunis kunnianosoitus omalle kotikylälle, joka on sopeutunut hyvin myös ajan muutoksiin. Kirjan kuvitus on valtaosin Eskolan omasta perhearkistosta.
Kirja on 63-sivuinen ja sen hinta on 15 euroa.
Lapsuuteni Seutula julkistettiin lauantaina 16.8.2008 Seutulan elojuhlilla.
Kirjan painos on pieni, joten tilaa kirjasi pikaisesti.
Kirja on loppuunmyyty
Jukka Hako
Appelsiinityttö
Kolme lyhyttä kuvausta erään naisen – äidin – ja hänen perheensä elämästä. Kirjoittajalla on naturalistinen ja ymmärtävä ote henkilöihinsä ja tapahtumiin, jotka ajoittuvat vuosikymmenten taakse.
Jukka Hako on aiemmin toimittanut ja kirjoittanut yli 30 lähinnä Vantaan paikallishistoriaan liittyvää teosta. Appelsiinityttö on hänen kaunokirjallinen esikoisteoksensa.
Appelsiinityttö sisältää seuraavat novellit:
Appelsiinityttö
Rei’itetty rakkaus
Kiven vääntöä
ISBN 952-99446-2-4
2006
9,00 € (sis. alv 10 %)
Tilaa >
Timo Soukola
Sallitun riskinoton rajat –
STS-pankki ja sen edeltäjä 1980–1992
STS ehti toimia liikepankkina alle kolme vuotta. 1990-luvun alun lama pyyhkäisi pankkikartalta myös tämän työväenpankin, jonka liiketoiminta myytiin Kansallis-Osake-Pankille marraskuussa 1992. Sallitun riskinoton rajat on kertomus STS:n pakkofuusioon päättyneestä uudistushankkeesta sekä sen kohutuista jälkiselvittelyistä.Helsingin Työväen Säästöpankin perustamisesta tulee vuonna 2009 kuluneeksi 100 vuotta. Palkansaajasäätiö julkaisi Kellastupa Oy:n kustantamana liikepankiksi vuonna 1990 muuttuneen STS-pankin loppuvaiheiden historian, joka samalla on suoraa jatkoa Suomen Työväen Säästöpankin kahteen aiemmin julkaistuun historiateokseen.
Kirjan on kirjoittanut tutkija, fil.tri Timo Soukola.
Kirjassa on sivuja 607, se on sidottu ja siinä on suojapaperi.
Kirjan ISBN on 978-952-5787-03-0.
9,00 € (sis. alv 10 %)
Maunu Ihalainen
Punaisella viivalla.
Renkinä työväenliikkeessä II
Maunu Ihalaisen muistelmateos Punaisella viivalla.
Muistelmateoksessa SDP:n entinen hallintopäällikkö, vantaalainen Maunu Ihalainen kertoo pitkästä urastaan Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimistossa. Työn arkea ovat olleet säännölliset puoluekokoukset ja lukuisat vaalit. Politiikkaa ja politiikan kuvioita Ihalainen kuvaa kertomalla inhimillisiä ja hauskoja tarinoita ihmisestä, mielipiteensä julkituoden, mutta osaamalla nauraa myös itselleen.Kanslianeuvos Maunu Ihalaisen muistelmien odotettu jatko-osa Punaisella viivalla. Renkinä työväenliikkeessä II ilmestyi 16.10.2007 Kellastupa Oy:n kustantamana. Julkistamistilaisuus oli Paasitornissa Tarja Halonen -salissa.
Kirjan julkistamistilaisuudessa 16.10.2007 Helsingin Työväentalossa oli paikalla merkittävä joukko SDP:n entisiä ja nykyisiä vaikuttajia. Maunu Ihalainen (s. 1937) on syntyisin Pihtiputaan Elämäjärveltä ja hän on tullut SDP:n puoluetoimistoon vuonna 1967, samana vuonna kuin Paavo Lipponen. Muistelmateoksessaan Maunu Ihalainen piirtää tarkkoja henkilökuvia useista politiikan sekä elinkeino- ja järjestöelämän vaikuttajista. Erityisen huomion saavat Rafael Paasio, Kalevi Sorsa ja Aimo Kairamo.
Punaisella viivalla on myynnissä kirjakaupoissa ympäri Suomen sekä Hakaniemessä Kultareuna ry:n toimistossa, Hakaniemenranta 1.
Katso lisätietoja oheisesta pdf-esitteestä
Kirjassa on 320 sivua, se on sidottu ja siinä on suojapäällinen.
5,00 € (sis. alv 10 %)
Tilaa >
Jukka Hako
Opintomatka
Työväen Opintorahasto 1937–2007
Opintomatka on tutkimus Työväen Opintorahaston 70-vuotisesta historiasta. Kirjan on kirjoittanut ja toimittanut historiantutkija, FM Jukka Hako. Opintomatka on paitsi kertomus vähävaraisten ja lahjakkaiden opiskelijoiden tukemiseksi perustetun säätiön toiminnasta myös aikamatka työväenliikkeen pankkitoiminnan vaiheisiin. Niin tiiviisti Helsingin Työväen Säästöpankin vuonna 1937 perustaman opintorahaston vaiheet kytkeytyvät pankin historiaan.
Työväen Opintorahaston historia vilisee työväenliikkeen merkkihenkilöitä. Muun muassa presidenttiemme Mauno Koiviston ja Tarja Halosen elämänvaiheet sivuavat rahastoa. Presidentti Tarja Halonen sai opintorahaston apurahan Kallion yhteiskoulussa kaksi kertaa. Kirjassa Halonen paljastaa, mitä hän muun muassa osti saamillaan apurahoilla.
Kirjassa on runsas ja osin ennen julkaisematon kuva-aineisto.
Kirja julkistettiin 4.12.2007 Paasitornin Karl Lindahl -salissa.
Kirja on loppuunmyyty
Jukka Hako
Patasaloon!
Patasaloon! (2007) on 80-vuotislahjakirja (novellikokoelma) Jukka Hakon isälle Matti Hakolle.
9,00 € (sis. alv 10 %)