Jussi Iltanen
Martinlaakso ja Vantaanlaakso – keskiaikaisen Mårtensbyn perilliset
MARTINLAAKSO ja VANTAANLAAKSO – keskiaikaisen Mårtensbyn perilliset vie lukijat aikamatkalle kivikaudelta 2020-luvulle. Teos kertoo niin martinkyläläisten kauppapurjehduksista Tallinnaan, sota-aikojen kohtaloista kylässä ja olympiakisoista Martinlaakson metsissä kuin ensimmäisten kerrostaloasukkaiden kohtaamista haasteista, palveluiden kehittymisestä kyläkaupoista supermarketeihin ja visioista tulevaisuuden asutuskeskuksesta.
Martinlaakson ja Vantaanlaakson kaupunginosat ovat syntyneet keskiaikaisen Mårtensbyn kylän maille. Varhaisimmat merkit asutuksesta alueella ovat tuhansien vuosien takaa kivikaudelta. Kylän maatilojen juuret yltävät vähintään 700 vuoden päähän. Vantaankoskelle muodostui jo keskiajalla myllypaikka ja 1800-luvulla teollisuuskeskus ruukkeineen ja viilatehtaineen.
Martinlaakso oli yksi maan suurimmista aluerakentamiskohteista, jonne kohosi vuosikymmenessä yli 15 000 asukkaan kaupunginosa. Nopeasti kasvaneen asutuksen myötä alue sai uudenaikaiset ostoskeskukset, koulut ja Suomen ensimmäisen kaupunkiradan. 2000-luvulla Martinlaakso on uudistunut, kun vanhojen rakennusten lomaan ja tilalle on kohonnut uusia tornitaloja ja kaupunginosa on kehittynyt monikulttuuriseksi asuinalueeksi.
Kirja on myynnissä myös Suomalaisen Kirjakaupan Jumbon ja Myyrmäen myymälöissä sekä Vantaan kaupunginmuseon museokaupassa Tikkurilassa.
Kirjan tunnus on ISBN 978-952-5787-31-3
Hinta 38,00 euroa (sis. alv.)
|
Jukka Hako – Pia Vuorikoski |
Vantaalle on vuosikymmenten kuluessa kehittynyt ja rakentunut monipuolinen arkkitehtuurin aarreaitta. Vantaata ei silti tunneta arkkitehtuurin kaupunkina. Arkkitehdit Vantaalla kokoaa yksiin kansiin vantaalaisen arkkitehtuurin parhaita paloja.
Vantaalle on moni tunnettu, eturivin arkkitehti jättänyt kädenjälkeään. Arkkitehtivalinnat perustuvat pääosin arkkitehdin valtakunnalliseen tunnettavuuteen. Toinen valintaperuste on hänen merkityksensä Vantaan rakennusperinnössä: hän on esimerkiksi suunnitellut Vantaalle paljon rakennuksia tai hänen päätyönsä sijaitsee Vantaalla.
Ajallisesti arkkitehteja esitellään 1450-luvulta näihin päiviin asti. Kirjassa on arkkitehtuurikohteita yhteensä 74 eri puolita Vantaata. Kirjan liitetiedoissa esitellään esimerkkejä kunkin arkkitehdin muista tärkeimmistä töistä Vantaalla, Suomessa ja maailmalla.
Kirjan kuvitus on suurimmaksi osaksi otettu tätä teosta varten.
ISBN 978-952-5787-30-0
192 sivua, sidottu
Hinta 30 euroa (sis. alv.)
|
Jukka Hako – Kristina Eskola |
Kristina Eskola on syntyperäinen vantaalainen, joka on asunut koko ikänsä Seutulassa. Kirjassaan Eskola kertoo Seutulan vanhoista tiloista ja kartanoista sekä niiden asukkaista. Tarinan pääjuoni on kertomus siitä, miten kaksi vanhaa seutulalaista sukua yhtyvät hänen vanhemmissaan. Sukujen vaiheita seurataan yli kahden vuosisadan ajalta. Kristina Eskolan omat juuret ovat siis vahvasti Seutulassa.
ISBN 978-952-5787-28-3
103 sivua, nidottu
Hinta 12 euroa (sis. alv 14 %)
|
Jukka Hako – Pia Vuorikoski
Kymmenen vuoden aikana vantaalaisia kartanoita on tutkittu paljon. Uutta tietoa kartanoelämästä ja -rakennuksista on kertynyt runsaasti. Tärkeä perustyö on Vantaan vanhan, ennen vuotta 1930 valmistuneen rakennuskannan täydellinen inventointi, jonka tuloksia on kirjassa voitu hyödyntää. Kustakin kartanosta on esitelty merkittävimmät omistajat ja heidän sukulaissuhteensa. Pääpaino on omistajissa, joiden kädenjälki näkyy edelleen tämän päivän kartanomiljöössä. Kunkin kartanon yhteydessä esitellään vähintään yhdessä tietolaatikossa jokin kartanon historiaan tai nykypäivään liittyvä tapahtuma, tärkeä yksityiskohta tai erikoisuus. Kaikki kartanot ilmakuvattiin kevään ja kesän 2017 aikana. Päärakennusten lisäksi kuvia on myös kartanoiden puistoista, talousrakennuksista sekä otoksia omistajien albumeista. Suurin osa kuvista on ennen julkaisemattomia. ISBN 978-952-5787-26-9 180 sivua, sidottu hinta 30 euroa (sis. alv.) Jukka Hako
Kivistö – kylästä kaupungiksi on artikkelikokoelma, johon on koottu perustietoa Kivistön vanhasta asutuksesta ja tapahtumista ajalta ennen kuin uuden kaupunkitaajaman rakentamista edes suunniteltiin. Lisäksi kirjassa on annettu tilaa asukkaiden toiminnalle sekä koottu tietopaketit Kivistön kerrostaloasumisen suunnittelusta ja rakentamisesta, kehäradasta ja asuntomessuista. Kivistössä ja Keimolan kylässä historia ja nykypäivä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Kylästä ja Linnan kartanosta on vain kivenheiton matka urbaanin kaupunkikeskukseen ja sen rakennustyömaihin. Muistoissa elävä Keimolan moottoristadion on myös tärkeä osa Kivistön seudun historiaa. ISBN 978-952-5787-25-2 sivumäärä 168, sidottu Hinta 18 euroa (sis. alv.) Jussi Iltanen
ISBN 978-952-5787-22-1 216 sivua, sidottu 10 euroa (sis. alv.) |
Kartanoelämää Vantaalla
Vantaan Kivistö on yksi suurimpia kaupunkirakentamisen kohteista Suomessa. Kehäradan junat kulkevat Kivistön kautta lentoasemalle. Asuntomessut olivat toisen kerran Vantaalla, missäpä muualla kuin Kivistössä.
Kehä III on yksi Suomen vilkkaimmista teistä, jota pitkin kulkee arkisin jopa 70 000 autoa vuorokaudessa. Kirkkonummen Jorvaksesta Espoon ja Vantaan kautta Helsingin Vuosaareen johtava tie yhdistää kaikki Helsingin ulosmenotiet, maan päälentoaseman ja tärkeimmän sataman. Kun Helsingin ohikulkutien suunnittelu käynnistyi 1940–1950-lukujen taitteessa ja kun tie avattiin liikenteelle 50 vuotta sitten 1960-luvun puolivälissä, liikennemäärät ja tienvarren maisemat olivat aivan toisenlaiset kuin tänä päivänä. Ensimmäisessä vahvistetussa tiesuunnitelmassa ohikulkutiestä suunniteltiin soratietä, ja koko tielle kaavailtiin vain kolmea eritasoliittymää. Tiestä tuli kuitenkin nopeasti vilkas poikittaisliikenteen väylä, jota kulki niin Helsinkiä ohittava kaukoliikenne kuin pääkaupunkiseudun sisäinen paikallisliikennekin. 50 vuoden aikana tie on ollut jatkuvien parannustöiden kohteena, ja työt jatkuvat myös tulevaisuudessa. Kehä III:sta on tullut valtaväylä, joka tunnetaan myös Helsinkiä kiertävänä susirajana.MYYRMÄKI
Kampakeramiikasta kauppakeskukseen
Toimittanut Jukka Hako
Ainutlaatuinen Myyrmäki!
Myyrmäen ensimmäisten asukkaiden muutosta tuli elokuun lopussa kuluneeksi 40 vuotta. Sen kunniaksi ilmestyi uusi kirja Myyrmäki – kampakeramiikasta kauppakeskukseen, joka on Myyrmäen rakentamisen historia. Myyrmäki on koko Suomessa ainutlaatuinen asuntoalue. Missään muualla maassamme ei erillisen kaupunkiradan varrelle ole rakennettu yhtä suurta ja monipuolista kaupunkikeskusta kuin Myyrmäki. Myyrmäen tarina on tärkeä osa Suomen historiaa. Myyrmäen aluekeskuksen vaiheet, erityisesti Isomyyrin ja Myyrmannin rakentaminen, ovat värikästä lähihistoriaa.
Kirjassa on kuusi päälukua. Ensimmäinen käsittelee Myyrmäen esihistoriaa. Toinen kuvaa Myyrmäen rakentamista metsämaasta Vantaan suurimmaksi kaupunginosaksi. Kolmas kertoo Myyrmäen aluekeskuksen tarinan kaavamyrskyistä Myyrmanniin. Neljäs kertoo Myyrmäen palveluista, joista on laadittu 17 pienoisartikkelia sekä kuva- ja ilmoituskooste 1970-luvulla Myyrmäessä toimineista kauppaliikkeistä. Viidennessä luvussa esitellään Myyrmäki-Seuran alkuvaiheet, Myyrmäessä aikoinaan toiminut ikioma kuntourheiluseura Myyrän Tossut sekä poimintoja Myyrmäen Huollon 40-vuotisesta taipaleesta. Kuudes luku on varattu Myyrmäessä asuneille tai yrittäjänä työskennelleille, jotka kertovat omasta suhteestaan Myyrmäkeen.
Myyrmäki-kirjassa on runsaasti ennen julkaisemattomia kuvia Myyrmäen alkuvuosilta. Myyrmäki-kirjan on toimittanut ja suurelta osin kirjoittanut vuodesta 1966 Länsi-Vantaalla asunut Jukka Hako, joka on itse aikoinaan myös asunut Myyrmäessä. Myyrmäki-kirja on kovakantinen ja siinä on muhkeat 348 sivua.
Sivuja: 348, sid.
ISBN 978-952-5787-06-1
18,00 € (sis. alv.)
Katso esite >
Tilaa >
LOUHELA
Ihmisen kokoinen
Toimittanut: Jukka Hako
Kannen kuva: Kuva Asunto Oy Kaarenhaltian neliöpihan hiekkalaatikolta ilmeisesti keväältä 1967.Vasemmalla hiekkakakkujaan väsäämässä Liisa Hako. -Kuva Juhani Kaarenmaa, NCC-yhtiöiden kuva-arkisto
Louhelan rakentamisen historian lisäksi tilaa on suotu Louhelan erikoisuuksille: muun muassa omalle televisiolle, marttayhdistykselle, johon miehetkin olivat tervetulleita, ja Louhelan monille yhteisille juhlille unohtamatta Mätäojanlaakson luontoa ja tulevaisuuden suunnitelmia. LOUHELA – Ihmisen kokoinen on kirja pienestä ja ihmisläheisestä asuntoalueesta, jonka synty 1960-luvulla on osa Vantaan ja koko Suomen aluerakentamisen historiaa. Länsi-Vantaan kasvun myötä Louhela on tänään keskellä suurta kaupunkikeskusta, mutta kuitenkin lähes joka ilmansuunnasta viheralueiden ympäröimä.
Lisäksi kynään ovat tarttuneet nykyiset ja entiset louhelalaiset kertoen omasta suhteestaan Louhelaan. Kirjaan on haastateltu Kaj Lindéniä, Jorma Pulkkista ja Ulla Tapanista. Omista Louhela-muistoistaan kirjoittavat Matti Hako, Axa Sorjanen ja Helena Virtanen. Louhela-kirjassa on paljon ennen julkaisemattomia valokuvia sekä kuva-arkistoista että kotialbumeista.
Louhela-kirjan on toimittanut itsekin aikoinaan kanta-asukkaana Louhelaan pikkupoikana muuttanut Jukka Hako.
Louhela-kirja on kovakantinen ja siinä on 120 sivua.
12,00 € (sis. alv.)
Keskiajan arkea Vantaalla
Toimittaneet: Andreas Koivisto – Riina Koivisto – Jukka Hako
Millaista oli elämä keskiaikaisessa kylässä vanhassa Helsingin pitäjässä? Mistä ihmiset saivat elantonsa, oliko heillä kontakteja ympäröivään maailmaan ja minkälaisia esineitä he käyttivät?
Gubbacka – keskiajan arkea Vantaalla valaisee näitä kysymyksiä kymmenessä artikkelissa. Tämä keskiaikaista kylää laajasti kuvaava teos on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kirjan artikkelit perustuvat nykyisen Vantaan alueella sijaitsevan Gubbackan keskiaikaisen kylätontin vuosina 2003 ja 2008 suoritettujen kaivausten tutkimustuloksiin.
Arkeologian lisäksi teoksessa tutustutaan Gubbackan alueen historialliseen ja kansatieteelliseen lähdeaineistoon. Runsas ja monipuolinen kuva-aineisto auttaa lukijaa siirtymään ajassa vuosisatoja taaksepäin ja muodostamaan kattavan kuvan keskiajan arkipäivästä tavallisessa uusmaalaisessa kylässä.
——————————————————————–
Hur var livet i en medeltida by i forntida Helsinge socken? Varifrån fick människorna sitt leverne, hurudana föremål använde de och hade de kontakter till den omkringliggande världen?
Gubbacka – medeltida vardag i Vanda belyser dessa frågor med hjälp av tio artiklar. Denna bok, som omfattande beskriver livet i en medeltida by, är den första i sitt slag i Finland. Artiklarna i boken baserar sig på forskningsresultat från arkeologiska utgrävningar, som åren 2003 och 2008 utförts på den medeltida bytomten i Gubbacka i nuvarande Vanda.
Vid sidan om arkeologi får vi bekanta oss med det historiska och etnologiska källmaterialet som rör Gubbacka med omnejd. Bokens rika och mångsidiga bildmaterial hjälper läsaren att förflytta sig hundratals år tillbaka i tiden och få en detaljerad bild av den medeltida vardagen i en vanlig nyländsk by.
Toimittaneet: FM Andreas Koivisto, FM Riina Koivisto, FM Jukka Hako
ISBN 978-952-5787-08-5
Sivuja: 192, sidottu.
15,00 € (sis. alv.)
Katso esite >
Jukka Hako
Valtuuston matka Vantaalla
Poimintoja 1907–2007
Kannen kuva: Kuvasuomi Matti Kolho
Valtuuston matka Vantaalla. Poimintoja 1907–2007 ilmestyi Vantaa-päivänä 15.5.2007 ja se julkistettiin Vantaan kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä samana päivänä. Kirjan on kirjoittanut ja toimittanut historiantutkija, FM Jukka Hako.
Vantaan kaupunginvaltuuston edeltäjän, Helsingin maalaiskunnan kunnanvaltuuston ensimmäisestä kokouksesta tuli tammikuussa 2007 kuluneeksi 100 vuotta. Vantaa on maamme vanhoista emäpitäjistä väkirikkain asutuksen jakautuessa emäpitäjä Vantaan ja siitä vuonna 1550 erotetun Helsingin kesken.
Vantaan valtuuston historia on kasvun historiaa. Mikään muu kunnanvaltuusto Suomessa ei ole kokenut vastaavaa muutosta. Pala kerrallaan vanhasta emäpitäjästä on lohkaistu alueita pääkaupungin tarpeisiin, erityisen paljon vuonna 1946.
Vantaan ja Helsingin alueella asuu yhteensä lähes 750.000 asukasta. Vantaan valtuuston historia on paljolti myös Helsingin ja helsinkiläisten historiaa.
Teoksen esityslistalle on koottu poimintoja Helsingin maalaiskunnan ja Vantaan valtuuston yksittäisistä kokouksista eri vuosilta. Valituiksi ovat tulleet historiallisesti poikkeukselliset tilanteet, sekä valtuuston erilaiset juhlakokoukset, joita on pidetty useita. Lisäksi mukana on muutama kokous, joissa on tehty koko kunnan kannalta merkittäviä linjauksia. Neljän kokouksen tapahtumat kerrotaan edesmenneiden valtuuston puheenjohtajien suulla. Kokousselostuksia täydentävät lyhyet poiminnat kaupungin historiasta eri vuosilta.
Valtuuston matka Vantaalla ei ole virallinen Vantaan valtuuston 100-vuotisjuhlateos eikä tutkimus Vantaan valtuuston vaiheista. Kirja on kunnianosoitus Vantaan valtuustolle, joka kerta toisensa jälkeen on rakentanut kunnan palvelut uudelleen, sopeutunut itsekin kasvuun, ottanut rohkeasti vastaan uusia asukkaita ja luonut Vantaasta elinvoimaisen kaupungin suomalaisten elää.
Suurin osa kirjan runsaasta kuvituksesta on Vantaan kaupunginmuseon kokoelmista. Kirjan tekstit julkaistaan omana kokonaisuutena myös ruotsiksi.
5,00 € (sis. alv.)
Tilaa >
Jukka Hako, Senja Hako, Pia Lillbroända
Kartanomatka Vantaalla
Miten Katrinebergin kartanoon aikoinaan hankittu patsas on kulkeutunut Linnaisten kartanon pihalle? Miten marsalkka Mannerheim liittyy Vantaan kartanoiden historiaan? Miten esiteltävät kartanot on valittu? Kuka omistaa kartanot? Mikä itse asiassa on kartano?
Kysymyksiin vastaa Kartanomatka Vantaalla, joka on ensimmäinen tieto- ja kuvateos, johon perustiedot vantaalaisten kartanoiden historiasta on koottu yksiin kansiin. Kartanomatka kuljetaan lännestä itään: Linnainen, Hämeenkylä, Linna, Königstedt, Katrineberg, Backas, Rosendal, Nissbacka, Håkansböle ja Westerkulla. Kukin kartano esitellään omana kokonaisuutenaan.
Teoksessa paneudutaan erityisesti kartanoiden historiaan, ei niinkään nykypäivään. Kirja esittelee kartanoiden rakennusten historian, omistajat aina 1540-luvulta alkaen sekä kartanoissa maatalouden ohella harjoitetun muun elinkeinotoiminnan.
Kuvat ovat kaikki arkistokuvia, vanhimmat 1800-luvun lopulta. Teoksessa julkaistaan kaikki toimitustyön aikana löytyneet Signe Branderin kolmesta Vantaan kartanosta ottamat valokuvat.
Kartanomatka Vantaalla
Toim. Jukka Hako, Senja Hako ja Pia Lillbroända
2005, 160 s., sid.
ISBN 952-99446-1-6
Kirja on loppuunmyyty
Vantaan maisemissa 1956
Toimittaneet Jukka Hako ja Senja Hako
Vantaan maisemissa 1956 on kuvateos Vantaan historiasta. Kirjan kuvat ovat Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkistosta.
Vuosi 1956. Sen muistavat monet suomalaiset. Maassa alkoi yleislakko. Kekkonen valittiin presidentiksi. Suomalaisia lapsia oli enemmän kuin koskaan. Suurten ikäluokkien nuorimmaisetkin aloittivat kansakoulunsa.
Helsingin maalaiskunta, Vantaan edeltäjä, kasvoi sotien jälkeisinä vuosina nopeasti. Moni perhe oli siirtoväkeä ja pääkaupunkiseutu imi väestöä muualta maasta.
Kotiseutuoppia suurille ikäluokille
Uusi kotiseutu oli tuntematon useille opettajille ja oppilaille. Kansakoulujen kotiseututiedon opetusta varten valmistui lähes 200 valokuvan diasarja kunnan historiasta, luonnosta sekä elinkeinoelämästä. Kuvat ottivat opettajat Viljo Holopainen ja Lauri Leppänen valtaosin kesällä 1956. Suurin osa on värikuvia, mikä 50 vuotta sitten oli harvinaista.
Kuva-aineisto on tallella Vantaan kaupunginmuseossa. Toimittajat ovat koonneet kuvista matkareitin vantaalaiseen maisemaan vuonna 1956. Moni paikka on edelleen tuttu, mutta usea näkymä on tyystin muuttunut rakentamisen myötä.
Kukin kuva on paikallistettu niin tarkoin kuin mahdollista. Kuvia täydentää katsaus Helsingin maalaiskuntaan ja sen elämään vuonna 1956.
Matkareitti Vantaan maisemissa 1956 on jaoteltu kuuteen eri osioon: rakennuskulttuurin historiaa, maisemia ja maamerkkejä, julkiset palvelut kehittyvät, maatalous, teillä ja ilmassa, taajamat valtaavat alaa.
Kirjassa on sivuja 80, se on nelivärinen ja kovakantinen. Saatavana kirjan toista painosta.
Vantaan maisemissa 1956
2004, 80 s., sid.
ISBN 952-99446-0-8
Kirja on loppuunmyyty
Kristina Eskola
Lapsuuteni Seutula
Kristina Eskola on syntyperäinen vantaalainen, joka on asunut koko ikänsä Seutulassa ja koonnut muistojaan kotikylästään kirjaan Lapsuuteni Seutula.
Kannen kuva: Kristina rattaissa puolitoistavuotiaana Königstedtin kosken rannassa Vantaanjoen partaalla.
Kirjassaan Eskola kertoo Seutulasta ja sen lähiympäristöstä sellaisena kun hän sen muistaa lapsuudestaan ja varhaisnuoruudestaan. Ja hyvin Eskola muistaa, sillä kirjassaan hän kuljettaa lukijaa kotitaloltaan eri ilmansuuntiin tuntien jokaisen talon kaikki asukkaat. Vantaanjokea Eskola kuvaa lämmöllä, sillä joki on aina ollut hänelle tärkeä osa lapsuuden maisemaa, iloineen ja suruineen.
Ennen vanhaan omalta kylältä ei hevin muutettu kauemmas. Niinpä aviosiippakin löytyi usein lähitalosta tai naapurikylästä. Sen vuoksi monet vanhat seutulalaiset ovatkin läheistä sukua toisilleen.
Lapsuuteni Seutula on kaunis kunnianosoitus omalle kotikylälle, joka on sopeutunut hyvin myös ajan muutoksiin. Kirjan kuvitus on valtaosin Eskolan omasta perhearkistosta.
Kirja on 63-sivuinen ja sen hinta on 15 euroa.
Lapsuuteni Seutula julkistettiin lauantaina 16.8.2008 Seutulan elojuhlilla.
Kirjan painos on pieni, joten tilaa kirjasi pikaisesti.
Kirja on loppuunmyyty